VIII luku YK: n peruskirja: mitä se on ja miksi sillä on väliä-Yhdistyneiden Kansakuntien yliopisto

2014•08•26

Luk Van Langenhove

Peackeepers and NGO assistance workers

UN Photo/Marco Dormino

Chapter VIII of the United Nations Charter ”provides the constitutional basis for the involving of regional organizations in the maintenance of international peace and security which the Safety Council is primary responsibility”. Euroopan turvallisuus-ja yhteistyöjärjestö (Etyj) määrittelee itsensä YK: n peruskirjan VIII luvun mukaiseksi alueelliseksi turvallisuusjärjestelyksi. Mitä se tarkoittaa? Voisiko se merkitä enemmän?

***

kun Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjaa laadittiin, jotkut kannattivat keskitettyä turvallisuusorganisaatiota, toiset alueellistettua rakennetta. Lopulta, kun peruskirja viimeisteltiin vuonna 1945, vallitsi yleismaailmallinen lähestymistapa.

siitä huolimatta kokonainen luku — VIII luku-omistettiin alueellisille järjestelyille ja niiden suhteille YK: hon rauhan ja turvallisuuden alalla.

VIII luvun määräyksiin vedottiin vain vähän kylmän sodan aikana. Mutta kun kaksisuuntainen maailmanjärjestelmä romahti ja synnytti uusia maailmanlaajuisia turvallisuusuhkia, paikallisten ja alueellisten aseellisten konfliktien räjähdysmäinen lisääntyminen herätti uudelleen kiinnostusta alueellisia järjestöjä kohtaan ja niiden roolia alueellisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisessä. Yhdistyneet kansakunnat joutui tunnustamaan kyvyttömyytensä kantaa yksin vastuuta rauhan ja turvallisuuden takaamisesta maailmanlaajuisesti. Se alkoi pohtia mahdollisuuksia kehittää yhteistyösuhteita alueellisten järjestöjen kanssa.

Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri Boutros Boutros-Ghali antoi alkusysäyksen puhuessaan YK: n yleiskokoukselle 18.joulukuuta 1992 alueellisten järjestelyjen uudesta mahdollisuudesta. ”Alueellinen toiminta voisi paitsi keventää (YK: n turvallisuusneuvoston) taakkaa, myös edistää syvempää osallistumista, konsensusta ja demokratisoitumista kansainvälisissä asioissa”, hän sanoi.

sen jälkeen YK on tehnyt useita aloitteita alueellisten ja maailmanlaajuisten turvallisuuskumppanuuksien vahvistamiseksi. Pääsihteerit ovat isännöineet alueellisten järjestöjen, kuten Etyjin, korkean tason kokouksia ja retriittejä. YK: n turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöslauselman 1631 YK: n ja alueellisten järjestöjen yhteistyöstä kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisessä vuonna 2005 käytyään aiheesta useita keskusteluja.

tämän kehityksen vuoksi esitän kolme huomiota.

ensinnäkin huolimatta YK: n kylmän sodan jälkeisistä pyrkimyksistä vahvistaa siteitä alueellisiin järjestöihin, niiden välinen muodollinen ja järjestelmällinen yhteistyö on jäänyt vähäiseksi.

toiseksi edistyminen yhteistyön lisäämisessä on satunnaista. Yksi syy tähän on se, että prosessia ohjaavat YK: n pääsihteerit ja YK: n turvallisuusneuvosto. Sen kiertävä jäsenyys vaikuttaa voimakkaasti sen strategisiin suuntauksiin, ja kokemus on osoittanut, että keskustelua edistävät usein muut kuin pysyvät jäsenvaltiot.

kolmanneksi, koska alueelliset järjestöt ovat hyvin erilaisia eivätkä kaikki niistä ole Valtuutettuja tai kykeneviä rauhanturva -, rauhanrakentamis-tai rauhanvälitysoperaatioihin, keskustelu on jossain määrin siirtynyt kattavasta tapauskohtaiseen.

mutta vaikka pragmatismi voi olla arvokasta, haasteena on edelleen se, miten alueellisten järjestöjen usein toisistaan poikkeavat tarkoitukset ja tavoitteet saadaan yhdistettyä globaaliin monenväliseen hallintonäkökulmaan.

ainoa tie eteenpäin näyttää minusta olevan luottamuksen rakentamisen foorumin luominen eri alueellisten järjestöjen ja YK: n välille korkeimmalla tasolla. Tämä voitaisiin tehdä luomalla globaali mekanismi oppimisen siirto organisaatiosta toiseen tai tapauksesta toiseen. Jokainen alueellinen organisaatio toimii tietyssä yhteydessä, mutta niillä kaikilla on samanlaisia haasteita ja kysymyksiä. Sen vuoksi on niiden etujen mukaista vaihtaa tietoja ja jakaa kokemuksiaan ja parhaita käytäntöjään toimeksiantonsa toteuttamisessa.

ETYJILLÄ on jo vuodesta 1999 lähtien ollut oma yhteistyöfoorumi, jonka pohjalta se toimii koordinoivana kehyksenä alueellaan toimiville turvallisuusjärjestöille.

Tukholmassa sijaitsevan International Institute for Democracy and Electoral Assistance-järjestön järjestämä alueiden välinen vuoropuhelu demokratiasta on uusi kansainvälinen foorumi, jossa on mukana 25 valtiota eri puolilta maailmaa.

YK tekee yhä enemmän yhteistyötä alueellisten järjestöjen kanssa rauhanvälitystehtävissään. Se voisi jatkaa rauhanvälityksen aseman vahvistamista kiistojen rauhanomaisessa ratkaisemisessa, konfliktien ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa ottamalla johtoaseman rauhanvälitystä koskevan maailmanlaajuisen, YK: n ja alueellisten järjestöjen välisen vuoropuhelun luomisessa. Tämä auttaisi paljastamaan alueellisten järjestöjen mahdollisuudet auttaa YK: ta selviytymään nykymaailman monimutkaisista turvallisuushaasteista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.